Jabulani!: Inspiraationkaipuuseen

Huoh ja hyvää iltaa.
Luvassa väsynyttä remonttiavautumista.

Täytyy sanoa että viime päivät, tai illat, kun remppaa on taas tehty suurella teholla, ovat olleet tosi raskaita. Henkäisen joka päivä syvään ja yritän olla tyytyväinen kun remonttimiehemme kolistelevat sisään yläkertaan. Pakko ajatella, että ihanaa kun joku jaksaa ja homma etenee. Mutta. Sitten on väsynyt mutta. Varsinkin nyt kun alla on aivan uusi ja voimia vievä työ, en ensimmäisenä hihku onnesta kun kuulen näiden miesten saapuvan. Ihan jo kahvin keittäminen ja kiikuttaminen herroille tuntuu raskaalta. Ja tietenkin silloin kun he ovat paikalla täytyy mennä myös itse remontoimaan. Ei haittaa vaikka ei ole ehtinyt syödä työpäivän jälkeen muruakaan tai istua hetkeä aloillaan, (puhumattakaan siitä että harrastaisi jotain muuta, kävisi salilla tai ruokakaupassa, haluaisi siivota asuinkerroksessa tai vaikka olisi ihan töissä) huono omatunto iskee varmasti jos ei mene tekemään sitä remonttia. Varsinkin kun ne ystävälliset ja omaa aikaansa uhraavat miehet on sitä tekemässä.

Huoh.

Syvää hengitystä
- ihanaa että remontti etenee ja ei asuta loppuelämäämme kellarissa.

Tänään tein työvaihetta joka päihitti kamaluudessaan jopa p*skaputkien kantamisen. Nimittäin yläkerran huoneen ylle kiipeäminen, siellä katonrajassa sahanpurun seassa möyriminen, vanhojen ja onneksi jäässä olevien valtavien ampiaispesien väistely ja vuosikymmeniä vanhojen eristevillalevyjen pakkaaminen säkkeihin ja vieminen ulos. Päällä kolme kerrosta vaatteita koska pakkanen, hengityssuojain ja suojahanskat koska lasivilla ja otsalamppu koska pimeä. Ja silti urakan jälkeen joka paikkaa kutisi ja silmiä ja kurkkua pisteli. Lisäksi olisi vain pienellä määrällä mielikuvistusta voinut kaiken sen purun sekaan kuvitella 50-luvulla piilotetun muumioituneen ruumiin tai miljoona rottaa ja lepakkoa. Yh. Yök. Toivon ettei mun ikinäikinäikinä enää tarvii kömpiä sinne piippuhyllylle. Keskiviikkona tulee onneksi imuriauto ja imee purut pois.

Koska tarina on tänään näin ankeaa, jaan teille tiedostojeni kätköistä ison kasan inspiraatiokuvia.

Taas jaksaa kestää jokapäiväistä remonttia kun ajattelee, että kohta meidänkin koti näyttää näin kivalta.